06 maaliskuuta 2017

Koiran oikeus - juosta vapaana



"Koirien irtipito on kielletty taajamassa. Irtipitäminen kuntopoluilla ja sen kaltaisilla, ei saa lainkaan mennä uimarannalle, lasten leikkipaikoille, toriainaka torille, ladulle tai urheilukentälle, ellei se ole erikseen sallittua.

Sen lisäksi 1.3-19.8 koira on pidettävä kytkettynä tai välittömästi kytkettävissä. Tämä ei kuitenkaan koske alueen omistajan tai haltijan luvalalla pihamaalla tai puutarhassa tai koiran pitämiseen varatulla aidatulla alueella olevaa koiraa, tai alle viiden kuukauden ikäistä koiraa.

Ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koiraa ei saa pitää irti toisen alueella."

Siinä tiivistelmä koiran hyvinvointia rajoittavasta laista. Koiran luonnollisesta liikunnantarpeesta ja ihan jo oppimiskyvystä mitään tietävä, tuskin noudattaa. Koiran liikunnantarpeen voi kyetä täyttämään ilman, että koira pääsee irti. Se vaatii vain paljon työtä. Mutta se, miten tärkeää koiran pääkopalle ja psyykkeelle vapaana oleminen ja toisten koirien kanssa kommunikointi on, ei korvaa mikään. Tekee pahaa ajatella, että on oikeasti olemassa koiria, jotka viettävät elämänsä hihnassa. Joku toinen määrää aina tahdin, miten tulee liikkua. Se aiheuttaa jumeja. Miten moni hihnalenkkeilijä koira peitsaakaan? Siksi, että ei pysty asettumaan tahtiin. Ja siis ei, joskus on pakko olla kytkettynä, jo koiran turvallisuuden tähden. Mutta vuosikaudet kytkettynä...

Nyt ensimmäinen innokas viittaa että onhan meillä koirapuistot! Hieno juttu, perehdy uudelleen koirien hajumaailmaan ja tarkkaile tarkemmin koirapuistojen touhuja. Olemme mekin käyneet puistossa. Olen käynyt liikaakin, erilaisissa koirapuistoissa. Se on luonnottomuuden hieno ilmentymä. Lähtökohtaisesti puistot ovat aina liian pieniä ja niitä on liian vähän ajatellen koko maata. Aidatussa tilassa keskenään vieraat koirat luonnollisesti stressaantuvat ja rähinöitä syntyy helposti viilipytty koirienkin välille. Miettikääpä puiston hajumaailmaa? Siellä käy pelokkaita, epävarmoja, aggressiivisia ja stressaantuneita koiria. Ne tekevät tarpeensa puistoon. Vaikka oman koiran kanssa menisi tyhjään puistoon, siellä on ne hajut. Jos joku ei vielä ymmärtänyt, esimerkiksi stressaantuneen koiran virtsa on toiselle koiralla vallan informatiivinen, havainnollistetusti kutakuinkin "fuck you" tyyppinen. Ja kun näitä on puisto täynnä, on se hyvin harvoin rentouttavaa koiralle. Tappeluista en ala edes puhumaan. Tilanne on kaikille koirille epäreilu, koska tilaa ei ole ja koska joku oikeasti uskoo että koirapuistot ovat autuus, niin sinne mahtuu jos jonkinlaista sakkia.

Toisella lukijalla on varmasti myös idea. Pitkä liina, jooh. Se ei ole vapaata liikkumista, vaikka vapauttaakin jonkin verran. Yhtä koiraa olen joutunut liinassa viemään. Kyllä, se auttaa ja väljentää oloja, mutta ei vapauta. Jos liinaan ei sotkeudu itse koiran kanssa, niin koirakaverit viimeistään. Liinaa varoessa ja väistellessä kehittyy myös mukavasti jumeja. Ja jos se koira sattuu olemaan meneväisempää sorttia, se tempaisee itsensä lenkin aikana moneen otteeseen liinan päähän kolhien itseään. (Ei meillä vaan! huutaa varmaan joku.)

On paljon koiria, jotka pysyvät irti ilman suurempaa panostusta koulutukseen. Koiria, jotka vapaanakin lönkyttelevät rennosti ja seuraavat omistajiaan hamaan tappiin asti. Sitten ovat koirat, jotka reagoivat herkemmin ärsykkeisiin ja ovat hankalampia irtipidettäviä. Se ei kuitenkaan ole mahdottomuus. Mahdottomampaa on oman asenteen muuttaminen, kuin koiran kouluttaminen. Kirjoittelin luoksetulosta viimeksi täällä.

Koiran liikuttamisen toteuttaminen on aina omia valintoja. Joskus lajityypillisen, tehokkaan liikunnan ja sosiaalisten kontaktien luominen vaatii enemmän työtä. Voi joutua lähtemään autolla puolen tai tunninkin matkan päähän, ennen kuin koiraa on turvallista laskea irti. Turvallisia koirakavereita voi joutua etsimään pitkäänkin tai koirien yhteisleikkejä voi joutua seuraamaan silmä kovana. Kesät metsästetään uintipaikkoja ja talvisin hyödynnetään jäät. Jos tiedetään se oma koira riskiksi ympäristölleen, sille voi hankkia kuonokopan. Koira ei myöskään syyttä ryhdy aggressiiviseksi, vaikka jokatoinen koira niin tuntuu käyttäytyvän. Käykö kellään mielessä, että koiraan voisi sattua?

Irtipitokeskustelu alkaa pikku hiljaa olla taas ajankohtainen. Puhutaan turvallisuudesta, luonnonsuojelusta ja vaikka mistä. Miksi ihmeessä me ihmiset laahustamme metsässä irrallaan, kun koirakin kerran niin häiritsee? Väitän että peuralaumaa ei yhtään rauhoita, vaikka niille kertoisi että Musti on nyt kytketty, eikä tule lähelle haukkumaan. Jos oikeasti alettaisiin suojella luontoa, meillä ei olisi autoja emmekä käyttäisi muovia. Jos eläinten hyvinvointi oikeasti kiinnostaisi, emme söisi lihaa, ainakaan kaupan hyllystä. Se, että joku antaa koiransa juosta vapaana ja huolehtii sen hyvinvoinnista, ei ole väärin. Se, että kehitämme turhia typeriä mihinkään perustumattomia sääntöjä, on hölmöä. Yhdestä suunnasta kiillotetaan sädekehää ja toisesta suunnasta kaikki on retuperällä.

Irtipito ei tarkoita sitä, että koira saa valvomatta mennä rymistellä ympäri maita ja mantuja tuhoten kaiken ja käyden vielä jonkun kimppuun. Liikkumisen ja vapaana olon tulee olla myös koiralle turvallista, aivan kuten ympäristölleenkin. Näin ollen sen voi opettaa pysymään polulla tai suosimalla soramonttuja ja talvella jäitä. Järki toivonmukaan sanoo, että uimarannoille ja koiralta kielletyille alueille ei mennä rälläämään.

Mitä turvallisuuteen tulee, hihna ei takaa yhtään mitään. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun nimenomaan kytkettynä oleva koira on käynyt päälle tai karannut. Kyse ei ole hihnoista tai pannoista. Kyse on siitä, miten koulutetaan ja koulutetaanko ollenkaan. Toivottavasti koirien olot paranevat täällä Suomessakin ja niiden hyvinvointiin panostettaisiin muutoinkin kuin ruokinnan suhteen.

P.S. On kohtelias velvollisuus käydä kysymässä lupaa juoksuttaa koiraa toisen tontilla. Useimmiten lupa on hennonnut.

Keskustelu vapaa ja rajaton. Avautumisesta tulee hyvä olo :)


32 kommenttia:

  1. Oon niin samaa mieltä sun kanssas!

    VastaaPoista
  2. Ihanku ite olisin kirjottanu :D Täysin samaa mieltä, eikä mitään lisättävää!

    VastaaPoista
  3. juuri eilen katsoin videon 7kk ikäidestä koirasta, joka pääsi pellolle (toki hihna perässään) ilmeisesti ensimmäistä kertaa ikinä. muuten lenkkeillyt tasaista maata remmissä ja muutaman kerran käynyt puistossa... koiran liikkeet ja koordinaatiokyky olivat jotain aivan surkeaa.

    teksti on ihan huippu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa ihan Lounalta :D Sehän ei määrällisesti kovin paljon ollut irti, kun asui pentuaikansa kaupungissa. Ne muutamat hassut kerrat eivät paljon kehittäneet ja se oli ihan älyttömän kömpelö puolivuotias, kun tänne maalle saapui. Täällähän maasto on kaikkea muuta kuin tasaista :D

      Poista
  4. Välkky ja Veeti on joka päivä irti. Välkky on hihnassa ollut muutaman kerran kun ollaan menty joelle ja on pitänyt iso tie ylittää, muuten se onkin aina irti tai no sehän saakin vielä olla irti.
    En mä rupea jonkun lain takia kulkeen metsässä hihnojen kanssa, kun koirat on aina sielä olleet irti. Kyllä siinä useimmiten käy niin että kun metsään meet, niin joku lintu tekee varoitushuudon ja silloin koko se osa mettää hiljenee ja tyhjenee metsäneläimistä.

    Väinö on vaikeempi irti pidettävä, sillä se lähtee heti ärsykkeiden perään, mutta taakanvedossa se esmes saa kulkea ilman hihnaa, ja sit vaan muulla tavalla annetaan sen purkaa energioita, esmes canicrossailulla, kesäisin uimisella yms.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Väinössä on kyllä paljon samaa, kuin Tuikussa. Hyvin harvoin sitäkään pystyi laskemaan täysin vapaaksi, vaan liikuntaa oli korvattava muutoin ja irtipitoihin valittava paikat tarkoin.

      Poista
  5. Alkaahan se suorastaan vituttaa, kun miettii, kuinka monet koirat oikeasti viettävät koko elämänsä kytkettynä. Ja kuinka monen ulkoilu koostuu niistä korttelikusetuksista. Mulle vapaanapito on varmaankin tärkein ja oleellisin juttu koiran omistamisessa. Oma kulkee aina kaikkialla vapaana, jos vain mahdollista. Karkeasti sanottuna koiraa ei mun mielestä pitäisi olla sellaisilla, jotka eivät tarjoa riittävästi lajinomaista liikuntaa VAPAANA. Koiran täytyy saada liikkua irti ja vieläpä tosiaan jossain muualla, kuin siellä puistossa. Koirapuisto ei todellakaan korvaa oikeita, kunnollisia (metsä)maastoja.

    Tämän asian tiimoilta lohduttautua voi ainoastaan sillä, että koira ei onneksi osaa haaveilla paremmasta. Silti mun käy pirusti sääliksi niitä yksilöitä, jotka eivät koskaan tule tietämään mitä vapaus (olla koira) on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Ylipäänsä se, että koira ei saa nykyään olla oikein missään määrin koira, on kurjaa :/ Niin paljon kuin ne meille antavatkin, niin ihan liian vähän saavat vastineeksi.

      Poista
  6. Todella hyvää tekstiä ja pohdintaa! Suurimmassa määrin olen samaa mieltä mutta olen itse metsässä irtipitokiellon aikana todella tarkka, etenkin pesimisaikaan koirani on kytkettynä/todellakin välittömästi kytkettävissä. Kauhulla olen kuunnellut juttuja kuinka koirat käyvät syömässä linnunpoikasia ja häiritsevät muutenkin pesimärauhaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo toki! Itse en pesimäaikaan lähde valloittamaan mitään uusia lenkkireittejä, vaan kierrän paria tiettyä polkua, enkä anna koirieni poiketa risukkoihin rämistelemään. Soramontut ovat kesällä myös kivempia, sillä näkyvyys on parempi, kuin metsässä. Luonnonsuojelualueilla en liiku käytännössä koskaan, sillä koira vahingoittaa siellä ympäristöään kytkettynäkin.

      Poista
  7. Kiitos, puit sanoiksi täsmälleen sen miten itsekin ajattelen. Sen sijaan että luotaisiin koiran hyvinvointia rajoittavia sääntöjä voitaisiin valistaa ihmisiä kouluttamaan koiralleen perus luoksetulo ja lähellä pysyminen. Siis ihan kaikille koirille. Tätähän näkee ulkomailla jonkun verran enemmänkin. Koirat saavat kulkea vapaana puistossa ihmisten mukana eivätkä häiritse ketään. Toki itse olen kyllä sitä mieltä että järki pitää olla mukana kun koiraa ulkoiluttaa eikä vilkkaalla paikalla tai tien lähellä ehkä ole fiksuinta päästää irti.

    Ja vielä mitä tuohon ainaiseen hihnassa kulkemiseen tulee niin voisin veikata että monet sellaiset koirat jotka eivät koskaan saa olla vapaana ovat niitä remmissä toisille koirille räyhääviä koska ainoat kokemukset toisista koirista joita niillä on ovat kytkettynä ollessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin. Remmillä ja eleettömällä hihnakäytöksellä tapetaan koiran loppukin itsetunto ja sosiaaliset taidot. Ja sitten ihmetellään, kun remmirähjiä koiria on about joka toinen...

      Poista
  8. Toisaalta ehkä ihan hyvä, että on näitä sääntöjä, sillä läheskään kaikilla ihmisillä ei ole maalaisjärkeä. Jos irtipitoa ei kiellettäisi esim taajamassa, joku varmasti ulkoiluttaisi agressiivista Mustiaan keskellä ydinkeskustaa. Vaikka sääntöjä on niin kyllä meille tulee lenkillä vastaan niitä hurttia, jotka suu vaahdossa juoksevat räkyttäen luokse suositulla pururadalla ja tämä ei todellakaan ole oikein. Kaikkia ei vaan kiinnosta niin paljoa jos se oma Musti käy muita välillä moikkaamassa, mutta mua se häiritsee. Pienen koiran omistajana sydän pomppaa joka ikinen kerta kurkkuun, kun joku idioottikoiranomistaja on laskenut koiransa irti luonnossa, eikä se tottelekaan omistajaa. Ehkä näillä lailla saadaan suuri osa niistä maalaisjärjettömistä koiranulkoiluttajista kuriin, ja hyvä niin.

    Itse tiedän omat koirani ja missä niitä voin irti pitää. Ja pidänkin niitä irti mahdollisimman paljon. Toisaalta taas jos koira liikkuisi kokoajan vapaana, se oppisi käyttämään kroppaansa vain mukavuusalueellaan ja tuleehan niitä ongelmia tällöinkin. Olen itse pyrkinyt pitämään molempia liikuntamuotoja koirieni päivittäisessä liikutuksessa, jotta koirat käyttäisivät kroppaansa mahdollisimman monipuolisesti. Liputan siis järkevän irtipidon puolesta. Asiateksi kuitenkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että oli sääntöä tai ei, niin aina on vastuuttomia ja piittaamattomia ihmisiä jotka syöttävät koiralleen Froliceja, antavat niiden holtittomasti astua toisiaan tai rämistellä ympäri kyliä vapaana tai flexipitkällä päästävät moikkaamaan muita. Vaikka miten yrittäisi keskustella ja selittää, niin toiset tuijottavat vain omaa napaansa :(

      Vapaana oleminen ei tokikaan korvaa esim. raskasta liikuntaa jolla kohotetaan kuntoa. Yritin tekstissäni painottaa sitä, miten tärkeää vapaana oleminen ja lajinmukaisen toiminnan toteuttaminen on koiralle. Se on ikään kuin vapaa hetki meidän ihmisten maailmasta, joka on koiralle täynnä sääntöjä.

      Poista
  9. Juuri näin!
    Minusta on kiva katsoa kun toinen saa juosta vapaana ja purkaa sitä energiaa. Ja tehdä sitä mikä sille on luontaista, juosta ja nuuhkutella. Täällä on metsäautotie jossa käydään lenkillä vapaana. Siellä on harvoin muita koiria ja jo parkkeeratusta autosta näkee, kuka siellä on koiransa kanssa.

    Käymme täällä koirapuistossa parisen kertaa viikossa. Siivoamme päivittäin kakat ja pidämme puiston siistinä. Kaupungin puistoissa en ole ikinä käynyt että niihin en osaa verrata. Ihmiset tuntevat toisensa ja päivittäin on sama 3-5 koiran porukka jossa kaikki koirat tulee keskenään toimeen. Puistossamme on kaksi puolta ja aina se aiemmin tullut voi lähteä pois jos joku myöhemmän tuleva haluaa puistoilemaan. Hippu ei olisi ikinä sosiaalistunut enkä minäkään olisi tutustunut koiriin ilman koirapuistoa. Meille ihan äärettömän tärkeä paikka mutta pikkukylä, kaikki tuntevat toisensa ja kaikilla on ns.puistoystävälliset koirat. Kaupungin puistot voi olla eri asia, en osaa ottaa kantaa. Mutta en veisi puistoa noin vaan johonkin puistoon missä on paljon tuntemattomia koiria.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienten kylien puistot ovat tosi eri asia, kuin kaupunkien. Ne voivat jopa olla mukavia. Puistot ja aidatut alueet yleisesti vetävät kuitenkin puoleensa sekalaista sakkia aiheuttaen konfliktitilanteita ja ongelmia. Oman kokemuksen perusteella puistoissa menee eniten aikaa siihen että kontrolloi muiden koirien tekemisiä ja yrittää selittää jollekin urpolle että ei, et voi heittää keppiä, kun täällä on kymmenen muutakin resurssiaggrea :D

      Poista
  10. Suojelu kesällä on lähinnä lintujen pesimärauhaa varten: koira ei pääse hihnassa tuhoamaan pesiä tai häiritsemään haudontaa.

    Lisäksi metsänomistajan näkökulmasta: mä annan kysyjille luvan juoksuttaa mun metsissä tietyin rajoituksin (ei vastaistutettuihin taimikkoihin, ei hakkuun keskelle, ei sille hehtaarille minkä oon luvannut paikalliselle jälkiporukalle). Jos törmään ihmiseen joka ei ole viitsinyt lupaa kysyä, ei ilman helevetin hyvää syytä ole asiaa uudelleen.

    Se kysyminen ei maksa juuri mitään, mutta kertoo toisen omaisuuden kunnioittamisesta aika paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etenkin pesimäaikaan täytyy olla ihan hihnalenkkipaikkojenkin kanssa tarkkana, linnut ja pieneläimet kun tuntuvat pesivän aivan lenkkipolkujenkin varrella.

      Olen täysin samaa mieltä kanssasi luvan kysymisestä!

      Poista
  11. Todella hyvä teksti. On aivan totta, että nuo lait on ihan tyhmiä, miksi koiraa nyt ei pitäisi vapaana esim. jos kulkee metsätietä ladun vieressä. Tai "kuntopolulla tai sen kaltaisella"? Meillä Huima on irti aina kun vain voi. Jos mennään tien reunaa tms. niin ei sitten tietenkään, ja sekin lähtee helposti ärsykkeiden perään. Jos vaikkapa lähistöllä kulkee koiria, niin ei ole toivoakaan että se pysyisi luona, ta ei haukkuisi... Mutta joo, todella hyviä pointteja!

    VastaaPoista
  12. Huima oli myös muiden koirien kanssa hihnassa vähän ahdistunun, saattoi ärähdellä ja yrittää isotella, varsinkin suuremmille koirille, vaikka ne olis miten tuttuja. Vapaana ollessa ei näiden koirien kanssa ole mitään ongelmaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä vähän sama, hihna luo turhaa jännitettä.

      Poista
  13. On ihan hyvä, että lakiin on kirjattu tarkasti se, miten ja missä koiria saa pitää vapaasti, jotta on sitten jotain mihin vedota, kun joku terrorisoi koirallaan koko kylää. Melko kauan meni siinäkin, että Helsingissä pitbulleja sivullisten päälle usuttaneilta (2 eri tapausta) saatiin koirat pois.. Lisäksi koiranomistajat ovat yleensä harvinaisen aivottomia omien lemmikkiensä suhteen. Syyllistyn siihen toki itsekin toisinaan.

    Muutoin olen kyllä samaa mieltä siitä, että keskivertokoiralle tulisi tarjota paljon enemmän liikuntaa kuin mitä se tällä hetkellä saa.. Surullista, että niin moni koira viettää elämänsä narunnokassa ja pääsee 3x15min pissatuksille päivän aikana. Se on 45 minuuttia ulkoilua ja 23h 15min sisällä olemista vuorokaudessa. Todella masentavaa.

    Olen itsekin potenut huonoa omaatuntoa koiran liikuttamisen ja virikkeistämisen suhteen, ja mun koirat sentään saivat/saavat juosta vapaana useita kertoja viikossa, ja treenaan niiden kanssa eri lajeja sekä kuskaan mukanani milloin missäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki pitää tosiaan olla jotkin säädökset sitä varten, jos tulee ongelmia ja joku pitää saada vastuuseen. Käytännössä Suomessa et voi pitää koiraa ikinä missään irti, paitsi koirapuistoissa. Irtipitoaikanakin pitää tietää kenen mailla liikkuu ja erikseen kysyä lupa, saako koiraa edes pitää irti. Koiran tasapainoisen elämän perusedellytyksen toteuttaminen on joko kokonaan estetty tai tehty ainakin hyvin hankalaksi. Ja pidetään ihmisiä siinä uskossa, että mitään ei voi koiralleen opettaa.

      Poista
  14. Ei kyllä mitään lisättävää tähän tekstiin! Muutenkaan syrjäseuduilla ei tule ketään vastaan, joten miksi sen pitäisi olla ongelma?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki se syrjäseutukin on jonkun maata ja näin ollen omaisuutta. Jos siellä jonkun metsässä tapahtuu jotakin ja esim. taimikot vahingoittuvat, niin se on ongelma :/

      Poista
  15. Pääasiassahan tuo laki kiinnipitoajasta on metsästyskoiria varten. Kuitenkaan sitä ei voida rajata koskemaan pelkkiä metsästyskoiria, jonka takia siinä on tuo välittömästi kytkettävissä-porsaanreikä tottelevaisille koirille. Jos tuota lakia ei olisi varmasti aika moni idiootti treenaisi esim. hirvikoiria ympäri vuoden joka todellakin häiritsee niiden elämää lisääntymisaikana. Samoin linnut tarvitsevat ehdottomasti pesimärauhan. Joku voisi keksiä kesällä pyytää supeja (niilläkin on rauhoitus emälle jolla poikaset) luolakoiralla, mutta koira kävisi popsimassa sivussa linnunpoikaset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välittömästi kytkettävissä on kovin häilyvä raja. Riittääkö että koira kutsuttaessa juoksee kilometrin päästä luo vai tulisiko sen kulkea koko ajan jalassa kiinni? Sitä ei ole varsinaisesti määritelty missään.

      Irtipitolakia voisi ehkä tarkentaa ja vaikka sillä rajoitettaisiinkin reilusti, niin pitää olla vastapainoksi tarjota muitakin ulkoilualueita koiran kanssa, kuin vain aidattuja postimerkin kokoisia koirapuistoja.

      Poista
  16. Hyvä kirjoitus. Onneksi itsellä on aidattu piha jossa koirat saavta olla irti. Suosin metsälenkkejä umpimetsässä ilman polkuja, jolloin saavat juosta ja 'toteuttaa' itseään. Samalla mukana ollut myös lapset pienestä pitäen, jolloin myös heidän kordinaatio- ja tasapainokykynsä on saanut haastetta toisin kuin asfaltilla tallaaminen...
    Minulla on onneksi mahdollisuus toimia näin...'säälin' keskustan koiria, tylsiä koirapuistoja ilman mitään virikkeitä; puita, kiviä ja koloja.

    Muuten aivan ihanat kuvat <3 Ihan kuin meidän vilikko kaksikon riehumista :)

    VastaaPoista
  17. Meidän koira rakastaa painaa vapauden huumassa jäällä. On ihana katsella toisen riemua :)

    VastaaPoista
  18. Taisi hävitä edellinen kommenttini jonnekin bittiavaruuteen.. No tässä toistamiseen :)

    Kivemman blogin kautta tänne löysin - ihania kuvia olet ottanut koiristasi! Kaupungissa (kotona) koirat harvemmin pääsee kovastikaan juoksemaan, mutta sitten mökillä saavat vetää sydämensä kyllyydestä.

    VastaaPoista

Kysy rohkeasti ja keskustele asiallisesti :)