22 toukokuuta 2015

Pennun kotiutumiskuulumiset



Hui miten aika rientää! Sunnuntaina Vilkku on ollut meillä kaksi viikkoa ja paljon on ehtinyt tapahtua, siispä kuulumispostauksen aika. Ensimmäisenä Vilkun kanssa on opeteltu pelkkiä arkiasioita, itseasiassa vasta tällä viikolla aloimme varsinaisesti keskittyä naksutinkoulutukseen. Ensimmäisen viikon aikana pennulla oli täysi työ orientoitua arkeemme ja uusiin kuvioihin, oli siis liikaa vaatia siltä keskittymistä varsinaiseen opetteluun. Nyt Vilkulle alkaa olla selvä homma, että ovista menoa odotetaan, ruokaa odottaessa istutaan ja yöt nukutaan. 

Ensimmäisen viikon ajan pentu herätti minut aina tuntia ennen herätystäni, aamu viideltä. Työssäkäyvältä ihmiseltä tämä vaati hiukan hermoja ja pitkää pinnaa, kun ihan oikeasti sitä unta olisi tarvinnut... Nyt Vilkku nukkuu yönsä hiljaa, eikä herätä minua aamuisin. Sen sijaan se saa hepulin klo 22-23 välillä, rullaa sanomalehdet ympäri aitaustaan, hyppii ja pomppii ja pinkoo päin seiniä. No, onpahan onnellinen olemassa olostaan. Aamut tosiaan nukkuu hyvin, mitä nyt alkaa touhottaa sitten kahdeksan pintaan ja herättää Nikon. Mutta sitä se pentuarki on.



Jotain oli Vilkku ehtinyt tällä viikolla ulkona maistaakin. Aamuyöllä olin lähdössä viemään pentua ulos pissalle, mutta sepä päätti olkani yli yrjötä sängylleni. Vilkku meni sitten ulos odottelemaan, kun minä siivosin täkkiä, pussi- ja alulakanaa pesuun. Kaiken lisäksi pesukoneemme oli rikki, joten jätin pyykit odottelemaan ja hain kuraisen pennun takaisin sisälle. Piti pikapestä Vilkku ja sitten kello alkoikin olla sen verran että töihinkin tuli jo kiire... Työpäiväkin venähti juuri tuolloin ja suoraan töistä ajoin hakemaan pyykkini ja vein ne anoppilaan pesuun. Touhua on siis riittänyt.

Eilen otimme Vilkkua koko huusholliin vapaaksi ja nätistihän se oli. Kunnes hepuloi tuttuun tapaan juoksentelemalla. Yllätykseksemme pentu parkkeerasi sohvalle ja lirautti lätäkön istuintyynylle. Tosi kiva, kun äiti viime viikolla osti uudet päälliset niihin, hupsis... Siispä kyselin pesuohjetta niihinkin ja kyllä me se sitten puhtaaksi saatiin, joskis pentua vahditaan ensi kerralla tarkemmin.



On me järkeviäkin puuhattu, Vilkku kävi toissapäivänä eläinlääkärissä. Toki Tuikku oli mallina mukana. Kumpainenkin sai rokotukset ja sirut niskaan, SKL:n laput on täytetty ja nyt pitää hakea postimerkkejä, jotta saadaan hurtat FIXattua. Puntarillakin pennun käytin ja lukema näytti 6,3kg. Vilkku oli eläinlääkärissä oikein utelias ja reipas ja sitä oli Tuikkukin. Tuikku oli myös hyvin tarkka, että Vilkulla oli kaikki hyvin ja että eläinlääkäri kohtelisi pientä nätisti. Ja hyvin kaikki menikin, kaksikko myös matkusti tosi hienosti, vaikka olin niiden kanssa yksin liikenteessä.

Nyt Vilkun kanssa on panostettu naksutinkoulutukseen. Olen itse panostanut oikea-aikaisuuteen. Kesti tajuta, että koiran on oltava nälkäinen ja samalla pirteä, että on mitään järkeä edes yrittää ehdollistaa sitä. Kolmen päivän ajan harjoittelin pelkkää ehdollistumista, jotta toiminnosta tulisi vahva. Harjoituksia tehtiin myös kolmessa eri paikassa. Tänään harjoittelimme ensimmäistä kertaa kosketuskeppiä ja napero hoksasi sen samantien! Huomenna vielä keppiharjoituksia ja ajan salliessa kontaktia.

Viikonlopun aikana yritän tunkea otetut videot tänne, samoin lisää kuvia. Nyt onkin tullut kuvailtua runsaasti ja kuvista jo huomaa eroa korvissa. Vilkun korvat ovat alkaneet selvästi nousta, harottavat minne sattuu ja rentoinakaan eivät mene enää luppaan, vaan ovat puoliksi pystyssä. Mielenkiintoista, tämä tulisi olemaan ensimmäinen pystykorvainen koirani. Ohessa kuvat tämänpäiväiseltä retkeltämme lähteelle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kysy rohkeasti ja keskustele asiallisesti :)