Pohjataitoja tavoitteellisille pennuille 24.10

Ai miten niin myöhässä? Tässä vihdoin ja viimein Janika ja Tiia Silfverbergin luennolta muistiinpanot. Tykkäsin, perusasiaa ja tuttua juttua. Mutta luettuna ja pureskeltuna syventävää ja hyödyllistä.

Koiran oppiminen

Klassinen ehdollistuminen
• Kun koiralle merkityksetöntä ärsykettä seuraa jokin merkityksellinen asia riittävän monta kertaa, niiden välille syntyy mielleyhtymä
○ ehdollistuminen tapahtuu tehokkaammin, mitä merkityksellisempi seuraus on
○ Tunnettu esimerkki Pavlovin koirat (kellonsoitto aiheuttaa kuolaamista)
○ Klassinen ehdollistuminen ei ole tahdonalaista toimintaa ja sitä tapahtuu lähes koko ajan

Vastaehdollistuminen
• Vaikutetaan aiemmin opittuun tai perinnölliseen reaktioon ärsykkeen merkitystä muuttamalla
○ Esimerkiksi vastaantulevat lenkkeilijät eivät ole uhka, vaan ne merkitsevät ruokaa/leikkiä. Näin koira suuntaa huomionsa omistajaan räyhäämisen sijaan.
○ Toisena esimerkkinä aiempi huono kokemus vaikkapa äänestä. Jännittävä/pelottava ääni alkaakin merkitä jotain koiralle kannattavaa, kuten ruokaa. Äänen kuuleminen tai sen aiheuttaminen itse onkin palkitsevaa.

Operantti ehdollistuminen
• Koira oppii voivansa käyttäytymisellään vaikuttaa ympäristöön
○ Toisin kuin klassinen, operantti ehdollistuminen on tahdonalaista
○ Koiralle annetaan palaute sen toiminnasta, jollloin se muovaa käytöstään palautteen pohjalta. Koiran on itse keksittävä, miten se saavuttaisi vahvisteen.
○ Koira hahmottaa syy-seuraussuhteita.
○ Koira ehdollistuu operantisti myös ei toivottuisin asioihin, kuten vasten hyppimiseen.

Oppimisen vaiheet
• Koiran oppiminen voidaan jakaa eri vaiheisiin
○ Omaksuminen koira oppii uuden asian
○ Sujuvuus opittu asia alkaa sujua ja automatisoituu hiljalleen. Kriteeriä voi nostaa esim. suoritusnopeuden saralla
○ Yleistyminen opittu asia sujuu eri ympäristöissä ja olosuhteissa. Koira yleistää opittuja asioita melko heikosti, joten tämä vaatii harjoittelua vaiheittain edeten
○ Ylläpitäminen opittua asiaa ylläpidetään vahvistamalla sitä satunnaisesti, jolloin käytöksestä tulee varma


Koiran ja ohjaajan välinen suhde
• Molemminpuolinen kunnioitus ja luottamus ovat yhteistyön perusta.

• Reilu ohjaaja on selkeä ja johdonmukainen (niin helppo sanoa ja puhua, mutta toisin toimitaan)
○ Koiran on helpompi ymmärtää, kun koulutus on mustavalkoista
○ Harmaata aluetta ei ole. Koiralle ei voi sanoa "meni melkein oikein". Se on joko oikein tai väärin ja sen erottamisessa auttaa selkeä suunnitelma ja valmiiksi päätetty kriteeri.

• Kouluttaminen vaatii ohjaajalta aina kärsivällisyyttä.
○ Harjoittelu on sujuvaa, kun ohjaaja on määrätietoinen ja vie aloittamansa asian loppuun.
○ Kun koiralta pyydetään jotakin, huolehditaan myös käytöksen toteutumisesta.

• Hyvä ohjaaja huolehtii koiransa hyvinvoinnista ja tuntee koiransa. Näin hän osaa olla myös koiran tukena tarvittaessa.

• Koiralle mieluisat asiat tulevat ohjaajalta.
○ Koira itse määrittelee palkkansa, eli asiat jotka toimivat vahvisteina. Ohjaaja voi yrittää hallita näitä (Jirkan luennolla puhuttiin tästä)

• Omasta koirasta pitää olla ylpeä näkyvästi! Koiraa tulee kehua ja kannustaa, itseluottamusta vahvistaa niin, että se tietää olevansa maailman paras.

• Suhde muodostuu arjessa 24/7
○ Kun ohjaaja pitää hauskaa koiransa kanssa ja panostaa laatuaikaan, ohjaajan arvo koiran silmissä nousee.
○ Koiran kanssa vietetty aika maksaa itsensä moninkertaisena takaisin!


Vahvisteet ja rankaisut
• Vahvisteet ja rankaisut vaikuttavat koiran käytökseen joko lisäämällä tai vähentämällä käytöksen esiintymistä
• Koira toimii aina sen mukaan, mikä on sille kannattavinta
• Palkkioiden lisäksi koira määrittelee myös rankaisut itse. Haukkumalla saatu huomio on palkkio, toisarvoiseksi jää huomion laatu, joka saattoi olla komentamista ja ohjaajan mielestä siten rankaisu.
• Tavallisimpia palkkioita koulutuksessa ovat ruoka, leikki ja hyväksyntä, eli sosiaalinen palkkaus. Arjessa palkkiona voi käyttää kaikkea koirasta mukavaa.
• Rankaisun tarpeellisuutta on syytä pohtia
○ Koulutus on hedelmällisintä, kun se on koiralle positiivinen kokemus ja molemmat nauttivat tekemisestä
○ Oppiminen on tutkitusti tehokkaampaa, kun keskitytään onnistumisiin, jolloin koira uskaltaa yrittää ja erehtyä

• Virheisiin keskittyminen aiheuttaa koirassa turhaa paineistumista ja epävarmuutta.
○ Virheen toistuessa ohjaajan tulisi ensisijaisesti miettiä, mistä se johtuu. Useimmiten ongelma on liian vaikea ympäristö tai puutteellinen koulutus. Koira ei ole tyhmä, vaikka se niin mehevältä selitykseltä kuulostaisikin.

• Uutta opetellessa koira toimii ymmärryksensä mukaan.
○ Ongelmien ilmetessä virheitä on haettava ensisijaisesti koulutuksesta, ei koirasta.

• Virheet ovat osa oppimisprosessia, niiden kautta koira oppii, miten sen kannattaa tai ei kannata toimia.
○ Koulutustilanteessa koira pyrkii menestymään ja virheet ovat sille kannattamattomia.
○ Virheet ovat myös hyvä mittari meille ohjaajille, selkeä merkki palata taaksepäin ja tutkailla omaa osaamista.

Primaarinen ja sekundaarinen vahviste
• Primaarinen vahviste eli ehdoton vahviste on asia, jonka koira kokee luonnostaan palkitsevana ja tavoiteltavana
• Sekundaarinen vahviste, eli ehdollinen on koiralle opetettu ärsyke, esim. naksautus tai merkkisana, joka kertoo että primaarivahviste on tulossa. Sekundaarivahvisteita voivat olla arjessa esim. ovikello, jääkaapinoven aukeaminen jne.
• Eri vahvisteilla kannattaa ottaa käyttöön omat merkkisanansa. (Meillä lelulle oke ja ruokapalkalle jes)


Sheippaaminen
• Toimintojen muotoilua "tyhjästä" koiran tarjoamisen kautta.
○ Jos halutaan opettaa koira esim. pyörähtämään, ensimmäinen kriteeri voisi olla sivulle katsominen. Kriteeriä nostetaan pikkuhiljaa, kunnes koira pyörähtää täysin. (Savu oppi kiepin tällä tekniikalla)

• Oppiminen on tehokasta, kun koira joutuu tekemään ratkaisuja itse ja päättelemään, miten saavuttaisi vahvisteen

• Ohjaaja on passiivisessa roolissa koiran tehdessä töitä.
○ Tämä vahvistaa koiran omaa aktiivisuutta ja itseluottamusta.
○ Kun koira ymmärtää, mitä halutaan, on eteneminen nopeaa eikä aikaa tarvitse käyttää houkuttimien häivyttämiseen

• Sheippaaminen on tehokas keino koiran aktivointiin sekä suhteen syventämiseen

• Joskus sheippaus vaatii kekseliäisyyttä, mutta se myös kehittää kouluttajan taitoja näin se on myös loistava osaamisen mittari (ainakin minulla)


Houkuttelu
• Koira ohjataan namin avulla suorittamaan toimintoja
• Ohjaaja on aktiivinen osapuoli eikä koiralla ole suurta roolia
○ Houkuttelemalla koulutettu koira on herkästi passiivinen
○ Koiran ei tarvitse juurikaan työskennellä saadakseen palkkaa

• Koira jää herkästi kiinni apuihin, joten ne tulee häivyttää vähitellen, mutta kuitenkin mahdollisimman pian


Kohdetyöskentely
• Toimintoja muotoillaan kohteiden, kuten käden, kosketuskepin tai -alustan avulla
○ Koira opetetaan koskettamaan kohdetta esim. tassulla tai nenällä, jotta tätä voidaan hyödyntää kouluttamisessa

• Kohdetyöskentelyä voidaan hyödyntää myös silloin kun halutaan
○ koiran oppivan tehokkaampaa työskentelyä
○ parantaa koiran keskittymistä
○ opettaa koiraa toimimaan itsenäisesti
○ siedättää koiraa erilaisiin asioihin
○ kohottaa koiran itsetuntoa jännittävissäkin tilanteissa

• Kohdetyöskentely on myös oiva tapa harjoitella kouluttajan omia mekaanisia koulutustaitoja


Toimintojen pilkkominen
• Haluttu toiminto pilkotaan harjoittelun aloitusvaiheessa useaan osaan
• Myöhemmin osia yhdistellään kokonaisiksi liikkeiksi/käytösketjuiksi
○ Jotta osat voi ketjuttaa, tulee niiden olla tarpeeksi vahvoja
○ Mitä perusteellisemmin yksittäiset osat on opetettu, sitä vahvemmaksi kokonaisuus muodostuu

• Jos liikkeessä ilmaantuu ongelmia, voidaan yksittäinen osa irrottaa ja vahvistaa sitä
○ Osa liitetään takaisin vasta, kun se on taas riittävän vahva


Kriteerit kouluttamisessa
• Ennen harjoitusta kouluttajan tulee aina määritellä kriteerit tavoittelemalleen toiminnolle
○ Koulutus ei ole sujuvaa, ellei ohjaajalla ole valmiiksi mielessä, mitä hän haluaa vahvistaa ja mihin koiralla on edellytykset

• Kriteeriä nostetaan vähitellen, koulutuksessa ei tule edetä liian nopeasti
○ Tehdään esim. 10 toistoa. Onnistumisprosentin ollessa vähintään 80% voidaan kriteeriä nostaa.
○ Kriteeriä lasketaan tarvittaessa olosuhteiden mukaan (esim. uusi ympäristö)


Ajoitus
• Ajoitus on koulutuksen kulmakivi
• Mekaanisten koulutustaitojen kehittymiseen auttaa runsas harjoittelu
• Saat sitä mitä vahvistat, et ehkä sitä mitä haluat. (Katso peiliin!)

Vahvistetiheys
• Koiran tulee saada riittävän tiheästi vahvisteita, jotta koulutus etenee.
○ Etenkin uutta opeteltaessa tai häiriöympäristössä on vahvistetiheyden oltava korkea!
○ Matala vahvistetiheys lisää häiriöihin reagoimista.

• Sopivalla kriteerillä luodaan mahdollisuus riittävän tiuhaan vahvistamiseen-
○ Kriteeriä tulee tarvittaessa laskea niin alas, että onnistumisia saadaan tarpeeksi ja koiraa voidaan palkata.

Koiran tunnetilat ja motivaatio
• Koulutuksessa on huomioitava koiran tunnetila.
○ Millainen tunnetilan halutaan olevan lopullisessa käytöksessä?
○ Koira oppii yhdistämään tietyn mielentilan oppimaansa ärsykkeeseen.

• Kouluttamisessa on tärkeää työskennellä ns. omassa kuplassa.
○ Kouluttajan tulee keskittyä harjoittelussa täysillä koiraan voidakseen vaatia samaa koiralta (puhelin pois)

• Koulutuksessa tähdätään koiran aktiivisuuteen, siten että koira on se joka haluaa tehdä hommia.
○ Koiraa ei tule maanitella hommiin.

• Älä koskaan kouluta koiraa ollessasi huonolla tuulella. Tavoite herkästi liian korkea, vahvistetiheys ja ajoitus ontuvat, turhaudut, suutut ja kaikilla pahamieli. Leiki ennemmin, koira oppii että kireä mielentila merkitsee leikkiä,

• Palkkioille luodaaan mahdollisimman korkea arvo.
○ Ruoka ei tule koskaan ilmaiseksi.

• Laadukas kouluttaminen ei ole pelkkää mekaanista suorittamista, vaan tunteella on ratkaiseva merkitys.

• Lopullinen tavoite on se, että koirasta on palkitsevaa jo pelkkä tekeminen.

• Koirat ja ohjaajat ovat yksilöitä!
○ Kaikilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
○ Omaa koiraa ei pidä verrata toisiin, koirat oppivat eri tavalla ja eri tahtiin. (Niillä on myös eri kouluttajat)
○ Vikoja ei tule hakea koirasta vaan ensisijaisesti omasta toiminnasta. Mikäli haluaa muuttaa koiransa käytöstä, tulee muuttaa omia toimintatapojaan.


Tuliko mitään uutta tai heräsikö kysymyksiä?


Kommentit

Viikon luetuimmat

Mikä koirarotu meille? - pohdintaa

Muutoksia, haasteita ja yllätyksiä

Kevätkuulumisia kuvina

Louna 27.4.2016-6.2.2020

Savu hoitokoirana, kuulumisia ja perheenlisäystä

Koira ja lapset - konfliktitilanteet

Naksutinkoulutus - mitä se on?