Tää sama taajus



Torstaina kurvailin suoraan töistä rautatieasemalle Leenaa ja Cismetiä hakemaan. Voi kun Savun siskolikka olikin kasvanut, ihan mahottoman hieno nuori neiti! Ajeltiin kotopuoleen ja päästin Savua ulos. Hetihän nuo toisensa tunnisti ja semmoset nujakoinnit saman tien, ihan kuin mitään taukoa ei olisi ollutkaan.

Sisällä Cismetillä riitti ihmeteltävää. Sitten viime vierailun meille on ilmestynyt toinen koira ja vielä kanikin. Louna puhisi makkarissa uudesta tulokkaasta, leikkaushaavansa kanssa sai olla rauhaksiin. Vekku oli tulokkaasta oikein innoissaan, vaikka Cismet olikin enemmän ruokapuolella ajatuksenjuoksussaan. Vaan Vekkupa ei juossutkaan pakoon vaan hämmensi neitiä suuresti. Ja sitten sitä meinattiin näykkästä, eiväthän kanit saisi juosta kohti. Selvästi Cismeä vähän kauhistutti ja ihmetytti, saaliskäytös hiipui samantien. Laitettiin Vekku eteiseen portin taakse, niin saisi vierailijakoira ihmetellä rauhassa.

Iltasella lähdettiin koirien kanssa lenkille. Viiden kilometrin metsäsavotta rämmittiin auringon laskiessa. Savu ja Cismet kirmailivat ympäri polkuja, ojia, peltoja. Kaksikko seisoi kukkona tunkiolla, kun pellon reunaan oli kärrätty kasa ihan sitä itseään. Paskapaakku suussa oli Savusta mukava juosta.




Yö meni hienosti ja perjantai aamuna pyyhälsin itse töihin. Leena jäi huushollaamaan ja hoitamassa koirien ulkoilutukset. Työpäiväni aikana Cismet oli sopeutunut kanin läsnäoloon ja tullessani kotiin kaikki viipottivat keittiössä. Otimme myös Lounaa jaloittelemaan ja käytimme sitä ulkona. Kohtuullisen ookoo Luuska oli Cismetin kanssa, perinteisen epäkohtelias hössö.

Välipalaa syödessämme piski halusi kärkkyä ja hengailla seurassa, joten pitihän sille ojentaa oma jakkara. Itku pitkästä ilosta, Cismet vei Lounan aamullisen ruston lattialta ja sekös sakusukusta kiukutti. Ei siitä herkusta kovaa vääntöä tarvittu, mutta yhdet teet lensivät lattialle ja pörröpuuhka pahoitti mielensä. Louna sipsutteli eväänsä kanssa takaisin makkariin häiriköimästä.

Kävimme Ylökkin kevätkokouksessa, ensimmäinen kokous, jossa minä istun. Toivon jatkossa saavani vaikuttaa enemmänkin seuran toimintaan. Illasta lämmitettiin saunaa ja höpöteltiin ummet ja lammet koirista. Saimme seuraa Janikasta ja muutaman tunnin saunomisen jälkeen oli iltapalan aika. Muistelisin kellon olevan reilusti yli kaksi yöllä, kun viimein pääsimme nukkumaan...

Aamulla uni maittoikin, mutta koska pitkänmatkan vierailut pitää kellottaa tiiviisti, olimme aamulla jo yhdeksän jälkeen metsässä. Talsimme ojapolkua myöten Kuivaanvuoren laavulle paistamaan makkaroita. Reippaat retkipiskimme kaahottivat yöllä sataneessa suojalumessa ja kastelivat itsensä perusteellisesti. Makkaranpaiston ohella nuorikot poseerailivat kuvia varten ja kyllä sieltä taisi pari makkaraakin irrota haukuille.






Laavuilun jälkeen pikku taukoilua ja otusten kuvailua. Vekku ja Vekun vartiointipalvelu. Kyllä jokasella poropuolikkaalla pitää olla oma pupu! Cismet varmasti muistuttaa kotona uudesta tarpeestaan, nimittäin pitkäkorvaystävästä, hehe.

Iltapäivästä käytiin nappaamassa Janika kyytiin ja ajeltiin Tamskin hallille. Tiia tuli myös ja kellotettiin tiukat vartin sarjat jokaiselle treeniaikaa. Meidän pitäisi Savun kanssa ryhdistäytyä ja lähteä ripeästi etenemään. Hyvät pohjat on tehty ja vähän kaikkea aloitettu, nyt vain työn alle isoimmat liikkeet ja vauhtiin.

Seuraaminen on vähän sellaista sunnuntaikävelyä ja siihen haimme asennetta. Hetsasin Savua, vedin lelun piiloon ja lähdin kävelemään tokoseipäänä. Täysin uusi harjoitus teetti itselle haastetta, mutta kun korjasin omaa kävelyäni selkeämmäksi, Savu lähti hyvin tarjoamaan seuruuta. Tarkoitus ei ollut ottaa matkaa, vaan nimenomaan onnistunut tarjous ja palkata se leikillä.

Ruutua olemme viimeksi tehneet joululoman aikoihin. Vaan eipä ollut Savulla ongelmia sen kanssa, ruutuun ampaisi tykkinä lelulle ja kunnon bileet siellä! Niin kivasti meni, että jätettiin se pariin kertaan.

Taukokäytöksestä sen verran, että huimaa edistystä. Savu taukoili kevythäkissä ja kävin välillä palkkaamassa. Vinkuminen alkaa olla historiaa ja junnu lepäilee hienosti ja maltillisesti.

Lopuksi yhteistreenissä leikitin Savua ja teimme asennonvaihtoja. Käsiapua täytyy alkaa häivyttämään ja piakkoin saada liikkeet käskyn alaisiksi. Reipas treenaaja oli häiriöstä huolimatta. Aivan Lilon lähellä treenatessamme Savu päätti käydä nuuskaisemassa kaveria. Vaan neiti kelpiepä ei tästä pitänyt ja haukahti aivan naamaan. Sopivan napakka palaute nuorelle pojalle ja jälleen Savu keskittyi kivasti hommiin.


Tässä on meidän viis reenikoiraa hallin mettissä B)



Tiivistahtinen toiminta jatkui sunnuntaina kun läksimme Leenan kanssa Ylökkin hallin avajaismätsäreihin. Isoihin pentuihin sisko ja sen veli ilmoitettiin ja sitten kehän laidalle odottelemaan. Buffetissa käytiin syömässä avajaiskakkua ja kahvia. Muutamia tuttuja näimme ja sitten kehät jo alkoivatkin. Savu ei ole aikoihin ollut mätsäreissä. Seisominen on kehittynyt ja malttoi hienosti. Ei väistänyt tuomaria tällä kertaa niin voimakkaasti ja hampaatkin saatiin sovussa katsottua. Hampaiden katsomista täytyy siitä huolimatta harjoitella.

Liikkeet pissivät täydellisesti. Liikkeelle lähtö oli jotenkin hätäinen ja Savun katse nauliintui edellä juoksevaan koirakkoon. Aika etuvetoisena Savu porhalsi menemään, ihme kyllä ravissa. Pari tyytymätöntä haukahdustakin se päästi, mutta jälleen seisoi hienosti. Ansaitusti saimme sinisen nauhan. Sinisten kehään Savu oli jo paremmin sujut ympäristön kanssa ja seisominen sekä liikkeet sujuivat hienosti. Pääsimme jatkoon, mutta emme sijoille asti. Cismet sen sijaan porhalsi oikein hienosti tuomarit ja katsojat hurmaten ja korjasi hienon potin tuloksin SIN1 BIS5! Huisisti onnea nättimykselle!

Mätsäri oli nuorikoille oikein mukava kokemus ja kokonaisuutena kivasti järjestetty. Uusi halli oli oikein mieleinen ja kyllä tuonne kelpaa mennä treenaamaan. Kuulutukset ja taustalla soiva musiikki olivat myös kiva lisä ja kokemus koirille.

Kotona Louna meitä jo odottikin ja päästettiin sitä ulos juoksentelemaan. Cismetin kanssa saivat hieman leikinpoikasta pystyyn ja hammaskolinapaineja jatkettiin sisällä. Vaan niin se aika riensi ja piti lähteä ajamaan takaisin asemalle. Ihan huisin kivat neljä päivää ja paljon mukavaa puuhaa parhaassa seurassa. Tervetuloa uudestaan ja Savu toivottelee terveisiä!

Kuvia ja videoita on valtava kasa, tässä murto-osa ja tiivis tiivistelmä koko setistä.

Kommentit

  1. Onpa Cismet kyllä sievä!! Ja kiva kuulla että tokotreeneissä sujuu ja rauhoittuminen on jo hyvällä mallilla :)

    VastaaPoista
  2. Ihanat sisarukset <3 toinen sutjakka ja toinen paksuturkkisempi. Molemmilta puolilta jotain, molemmat niin komeita koiria. Tälläiset kyläreissut on varmasti mahtavia kun koirat saa touhuta keskenään ja omistajillakin paljon yhteistä juteltavaa :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Keskustelethan asiallisesti.

Viikon luetuimmat

Vain itseään voi muuttaa -oivalluksia

Tokon kisatreenit

Koiranpentuja ja hihnatreenejä

Naksutinkoulutus - mitä se on?

Rallytokon avoimen luokan korkkaus 16.11

DIY: Heijastinliivi koiralle

Koira ja lapset - konfliktitilanteet