Tokon kisatreenit

Pääsimme ihan extempore viime viikonloppuna pidettyyn tokon kisatreeniin. Alunperin olin aikonut rallytokokisoihin, mutta emme mahtuneet kumpaankaan starttiin mukaan. Hyvä että jotakin treeniä sitten edes ja kiva saada hiukan tilannekatsausta tokoon. Nopea lähtö teki osansa, enkä löytänyt kotoa mukaani kuin kuivia Natural menuja palkaksi. Heikko lähtö siis ja hallilla hämmennyin väkimäärästä. Ei ollut kyse tokikaan mistää kymmenistä koirista, mutta kesän kisatreeneissä porukkaa oli vain kourallinen. Sainpahan päälleni kisamaisen jännityksen, etenkin huomatessani että kevythäkkikään ei ollut mukana.

Savu oli kovin innoissaan hallille saapumisesta ja ovista sisään mentiinkin häntä tanakasti pystyssä. Muutama hauhau, mutta kohtuullisen hiljaa päästiin omalle paikallemme odottelemaan. Savu ei ollut lainkaan orientoitunut odottamaan yhtään mitään - omatoimitreeneissä kun tulee juostua pikaisen tauon kautta suoraan töihin. Näennäisesti Savu kyllä makaili, mutta päästeli siinä odottelu aikana koko ääntelyarsenaalinsa, vinkuvista vihellyksistä äänekkäiden haukotusten kautta pieneen mölinä pöhinään. Ääntely ei ole enää kesän jälkeen ollut mikään ongelma, eikä sellaista ole esiintynyt taukoillessa yli vuoteen. Etenkään tuollaisessa sunnuntain mittakaavassa. Syy tietysti oli positiivinen, sillä Savulla oli virtaa ja kova motivaatio päästä touhuamaan.

Paikkikset tehtiin kolmessa erässä ja joka rivissä oli aina kolme koiraa. Olin päässyt unohtamaan koko paikkiksen ja kun Savun paikka oli keskellä, jätin sille hihnan pantaan. Savu ei ole karkailija ja paikkis on sille varsin selkeä liike. Olin kuitenkin itse niin mahdottoman jännittynyt, että pelkäsin sen vaikuttavan Savun varmuuteen. Hihna toi mielenrauhaa, vaikka kävelinkin koirastani sitten täyden matkan päähän.

Paikalla makaamisessa Savu oli melkoisen virittynyt ja ehti siinä hissittämään istumiset ja makaamiset odotellessa. Kokeessa koira tietysti kannattaa jättää makaamaan, jos se sinne etukäteen menee. Treenissä kuitenkin pyysin Savun takaisin perusasentoon ja palkkasin siinä olemisesta. Viimeisen namin Savu tietysti veti väärään kurkkuun ja räkäisi sen jonnekin, lähtemällä sitten etsimään tätä kadonnutta herkkua. Savu ennätti perusasentoon täsmästi samaan aikaan kun liikkuri tuli kohdallemme. Savu meni ensimmäisellä käskyllä makaamaan (kuten pääsääntöisesti ja olihan se jo odottanutkin). Huolimattoman perusasennon vuoksi Savu makasi aivan vinossa, mutta jäi kuitenkin napakasti paikalleen. Kellon tikittäessä minäkin rentouduin, sillä Savu makasi visusti maassa, eikä vaihtanut edes asentoa. Savu oli rennosti paikallaan vaikka viereinen koira nousi istumaan ja se käytiin käskemässä uudelleen maahan. Palkkasin Savun maahan, jotta se ei ennakoisi perusasentoa ja loppu sujuikin mallikkaasti.

Yksilöliikkeistä teimme liikkeestä maahanmenon, luoksetulon, kaukot ja hypyn. Seuraamisen jätin pois ihan siksi, että rallytokossa on nyt melkoisesti seuraamista tehty.

(Ensimmäisen jäävän sotkin jollain mielenhäiriöllä kääntymällä keskenkaiken ympäri ja ihmettelemällä sen jälkeen että mitäs pitikään tehdä. Saatiin onneksi uusia)

Liikkeestä maahan on edistynyt!  Olen päässyt käsiavusta eroon ja uskallan muutoinkin kävellä varmemmin. Seuraaminen oli paljon parempaa, kuin kesällä, jolloin Savun seuraaminen lopahti 8m jälkeen. Kaiken kaikkiaan olen Savun osalta liikkeeseen erittäin tyytyväinen.

Luoksetulo oli myös ihan kelpo, joskin Savun nenä lähti jonkun ilmahajun perään. Ilman isompia lisäohjeita Savu kuitenkin tuli perusasentoon ja vieläpä suoraan.

Kaukot menivät paljon huonommin kuin odotin. Jouduin käskyttämään Savun kahdesti maahan ja videolta selvisikin että ensimmäinen käsky valui korvien ohi koska Savu katsoi kameraan. Savu ei pidä tuplakäskyistä, joten tuloksena oli vähän turhautunut maahanmeno. Istumaan nouseminen oli tahmea ja vajaa. Jotain hyvääkin, Savu ei alkanut haukkua, ei noussut kurreen, eikä ennakoinut. Se oli vain epätavallisen hidas alkuharminsa vuoksi.

Hyppy tuo meidän viheliäinen vahvuutemme. Kaikki oli taas liian hidasta ja Savuhan tietää mitä tehdään, joten tässä mitään ohjeita tarvita. Saatiin sitten Savun soolon jälkeen tehdä hyppy uusiksi ja kivahan se oli. Joskin vähän hidas, mutta kokonaisuutena parempi. Hypyn kanssa on tahkottu jonkin verran, sillä Savu ei ole aina osannut tulla perusasentoon hypyn jälkeen.

Kisatreeni oli oikein onnistunut kaikelta jännitykseltäni. Savun siirtymistä on saatu tosi kivat ja muutoinkin sen suoritusvarmuus pysyi kivalla tasolla. Oikeastaan namit mitä välissä annoin (saatiin treenikaverilta paremmat kentälle), Savu söi ne vain kun pitää syödä. Tuntui, ettei Savu oikeastaan odottanut sosiaalista palkkaa enempää ensimmäisten liikkeiden välissä. Omatoimitreeneissä kolme liikettä meneekin sujuvasti ilman palkkiota. Ajattelin kuitenkin jännittävän tilanteen vaativan enemmän palkkaa, mutta ei näköjään nameja ainakaan.

Hyvä mieli jäi, treeni-ideoita ja ennenkaikkea motivaatiota lisää!