Pimeä marraskuu menikin ihan tosi nopeasti ja nyt vuosi lähestyy jo loppuaan. En ole varsinaisesti jouluihmisiä, mutta kyllä vuoden viimeisessä kuukaudessa on aina oma tunnelmansa. Blogien joulukalentereista lienee aika ajanut ohi, enkä tänä vuonna ehtinyt väsätä kalenteria Instagramiinkaan. Instassa on kuitenkin monta kivaa kalenteria useilla eri teemoilla. Omalla tililläni on käynnissä ainoastaan temppuhaaste, johon osallistuneiden kesken arvon isokokoisen nuuskumaton. Upotin julkaisun tuohon alle, mikäli joku löytää sen näin blogin kautta 😊
Tämän vuoden treenikalenterissa on vähän niukasti kirjoitustilaa, joten päätin jakaa joulukuun treenisuunnitelmat tänne. Jos jossain on tilaa, niin blogissa ja toisinaan runosuonen sykkiessä minä tarvitsen rajattomasti tekstialaa 😄 Savu on nyt joulukuun tauolla varsinaisesta lajitreenistä, lukuunottamatta rallytokon ratatreenien pikkujouluja. Tekemistä joulukuussa silti riittää, sillä innostuin laatimaan suunnitelman moneen muuhun juttuun ja osaa on jo aloitettukin.
Tassu kuonolle temppu on aloitettu, mutta kyllä tässä työsarkaa riittää. Tavoitteeni on saada Savu pitämään tassua kuonollaan, mielestäni se olisi hauska temppu valokuvaukseen. Istuallaan tämä tempun aloittaminen tuntui olevan Savulle motorisesti vaikea. Tällä hetkellä Savu makaa kyljellään ja yritän käsitargetin avulla saada sen fokuksen nimenomaan kuonoon. Nyt Savu vain sinnikkäästi koskettaa kättäni, mutta onhan tämä uutta meille molemmille.
Harjaaminen ja kynsien leikkaaminen "sujuvat", mutta Savu ei pidä kummastakaan lainkaan. Olen jo aiemmin erotellut "pakkotoimenpiteet" hanskoilla tehtäviksi ja silloin kun Savu saa valita, olen ilman hanskoja. Harjoittelu on kuitenkin jäänyt tosi vähälle ja tarpeen tullen olen vain hanskat kädessä harjannut Savun ja leikannut sen kynnet. Toki Savu ei tämän erottelun myötä enää varsinaisesti pakene, mutta välillä rimpuilee kyllä, eikä ihmekään.
Kynsileikkureiden kanssa aloitin kahdenlaiset harjoitukset: Savu saa palkkion leikkurien tökkäämisestä, sekä leikkurien läsnäollessa extrapalkkaa tassun antamisesta. Kynsileikkureita kohtaan asenne on kertakaikkisen kielteinen, joten tässä meillä työsarkaa ihan ensivuodellekin.
Harjaamisen suhteen töitä on tehty vähän enemmän kohdetyöskentelyn kanssa. Nyt aamuisissa keittiötreeneissä Savu on pitänyt päätään jakkaraa vasten merkkinä sille, että voin harjata. Ja kun Savu nostaa leukansa, lopetan harjaamisen. Sainkin tähän kaverilta heti oivan huomion, että myös Savun ehdottamasta tauosta tulee palkita. Minusta koiran valinnanvapaus ja mielipiteiden kuuntelu on todella mielenkiintoista, palkitsevaa ja tehokasta, enkä malta odottaa että pikkuhiljaa oma harjoitteluni tuottaa tulosta ja saan koko koiran harjattua Savun omasta aloitteesta. Tämä ei varmastikaan tule tapahtumaan joulukuussa, mutta kuitenkin 😅
Kantarellin ilmaisu oli yksi roikkumaan jäänyt asia, jonka haluaisin kuntoon. Tarkoitus oli ehtiä tänä vuonna metsään merkkaamaan harjoitussieniä, mutta nyt maassa on ollut ja kaksi viikkoa lumi. Toivon että lumi pysyisi läpi talven ja tehdään kantarellille hajuerottelua ja ilmaisua nyt vain sisällä. Lenkiltähän voi poimia häiriöhajuiksi vaikka mitä ja ollaan sitten keväällä vahvoilla kun sulanmaan aika koittaa.
Varusteiden pukeminen on asia josta olen kirjoitellut jo silloin ja tällöin aikaa sitten. En kuitenkaan ole muka ehtinyt tehdä asialle mitään. Ja jälleen, Savulla saa puettua pannan, valjaat ja pompan, mutta se ei pidä mistään edellä mainitusta. Tämä asia on tarkoitus tehotreenata nyt loppuvuonna kuntoon, sillä vetokausikin alkaa taas tuota pikaa. Nyt joulukuussa ollaan ehditty harjoitella pompan pukemista pari kertaa ja eteneminen on ollut melko nopeaa. Olen ajatellut viedä harjoituksen sen verran pitkälle, että Savu voisi treeneissä itse valita, mitä tahtoo päällensä.
Kaupan parkkipaikalla hengailu, tarkemmin ihmisten bongailu vihjeestä on varmasti läpi talven kestävä treenikuurimme. Nyt yhdet treenit tehteenä täytyy myöntää, että tuollainen ihmisten seassa treenailu on ohjaajalle huomattavasti vaikeampaa. Harjoitus tekee siis hyvää molemmille. "Kato ihminen" saa Savun jo valpastumaan ja kiinnittämään katseensa johonkin ihmiseen, josta palkitsen. "Tässä" merkitsee kontaktiin palaamista, jota sitäkin on harjoiteltu. Hetken ihmettelyn jälkeen pieni pätkä seuraamista kauempana ihmisistä sujui tosi hyvin. Uskon että tämänkaltainen säännöllinen harjoittelu kantaa ajanmyötä myös kokeissa.
Omassa pihassa olen tehnyt pohjia lasten kanssa tähän Savun ihmishäiriöongelmaan. Savu vain ei reagoi lapsiin mitenkään vihjeellä "ihminen" ja mitä lähemmäs lapsia mennään, sen paremmin se fokusoituu minuun. Hyvä tietysti näin, mutta nyt tuntuu että voisin toistaiseksi asua vähän lähempänä supermarketteja 😂 Voidaan lasten kanssa tehdä sitten vähän hankalampia harjoituksia, kun heidän läsnäolonsa muuten ei ole haaste.
Vaikka tavoitteita ja motivaatiota on, yritän olla ahnehtimatta treenejä kohtuuttomasti. Tarkoitus ei ole ylirasittaa Savua, varsinkaan kun sen on tarkoitus osittain lomailla treeneistä. Ehkä jopa aktiivisen kuuloisista suunnitelmista huolimatta Savulla on myös vapaapäiviä, kun ei tehdä kummempia tai käydään vain lenkillä. Savun onneksi ohjaajalla on kädet täynnä keskeneräisiä villasukkia ja tiskirättejä, joiden paketoimispäivämäärä lähestyy uhkaavasti. En siis ennätä naksutella koiralleni tai analydoisa treenejä yhtään niin paljon kuin haluaisin - ehkä hyväkin näin.
Ensi vuonna minun on tarkoitus pitää treenikalenteria bujo tyyliin. Olen kuullut bujosta, eli bullet journalista jo vuosia sitten, mutta vasta nyt se on alkanut kiinnostaa. Koska en ennätä enää nykyään joka treenin jälkeen läppärille tekemään koontia blogiin, olen käyttänyt koko vuoden säännöllisesti paperista treenikalenteria. Valmis kalenteripohja vain ei palvele minua, joka olen pääasiassa kotona - ja jos onkin joku meno, se täytyy merkata seinäkalenteriin jotta mieskin saa siitä näköhavainnon. Päivän- ja kellonajantarkka kalenteri ei siis tällä hetkellä tule tarpeeseen, joten nyt pöydällä odottelee Leuchtturm pistevihko. Vain kynät enää puuttuvat (kyllä, olen joskus siivonnut kaikki taiteilijanvälineeni pois ja myös kalenterimerkintöihin sopivat tussit 😆) ja sitten pääsen suunnittelemaan ensi vuoden treenejä. Perinteiset tavoite- ja yhteenvetopostaukset teen myös tänne blogiin.
Treenien ja villasukkien lisäksi joulukuussa on aina pientä jännitystä. Vaikka sitä, että pysyyhän tuo lumi tänä vuonna jouluun ja sen yli? Eikä me olla unohdettu reissuja, retkiä tai kivoja kimppalenkkejä. Kalenterimerkintänä Savulla on ensi viikolla osteopaatti. Silmämääräisesti Savun liike näyttää minusta hyvältä ja tietysti toivon, ettei se ole enää jumissa. Osteopaattikäynnin jälkeen tämän vuoden kululaskelmat tulevat päätökseen ja jaan koonnin lähiviikkoina tänne.
Aurinkoisia talvipäiviä 🌞
Alla oleva kuva on tämän viikon spontaanilta kaverilenkiltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kysy rohkeasti ja keskustele asiallisesti :)