03 tammikuuta 2022

Tavoitteet 2022




Historiallinen hetki, sillä perinteinen joka vuoden ensimmäisenä päivänä julkaisemani tavoitepostaus on myöhässä. Vaan hyvä se on rikkoa kaavaa, ettei liiaksi ole rutiiniensa orja. Vaikka ennätän kirjoitella ajatuksiani tavoitteista ja tämän vuoden määränpäistä vasta nyt, olen näitä pohtinut ja makustellut koko joulukuun. Somessa, niin blogeissa kuin instagramissakin, useampi on kirjoittanut suhteestaan tavotteisiin. Toisille ne aiheuttavat paineita varsinkin julkisesti kerrottuina, toisille jotain muuta.

Pelkän tavotteiden listaamisen sijaan päätin kirjoittaa aiheesta vähän muutakin. Vaikka olen vuosikaudet kirjoittanut tavoitteet julkisesti, aiemmin ehkä jopa vähän uhoten, asetan niitä ensisijaisesti itseäni varten. Tykkään kirjoittaa ja pohtia, sekä olla avoin, joten minusta on ihan luontevaa julkaista tavoitteeni tänne blogiin, josta ne voi kuka vain lukea. Koiraharrastukseni alkutaipaleella tavoitteet olivat suurpiirteisiä, korkealentoisia ja epärealistisilla tulostavotteilla varustettuja. On osin vaikea asettaa tavotteita, kun ei vielä tiedä mihin on ryhtymässä. 

Esimerkiksi Savun pentuaikana kuvittelin siitä tulevan tuosta vain tokovalio. Jonkin aikaa märehdin epäonnistumistani tavoitteen saavuttamattomuuden suhteen, mutta nykyään olen asian kanssa oikein sujut. Tokovalio on nykyään henkilökohtainen tavoitteeni, ei koirakohtainen. En usko, että ihan lähitulevaisuudessakaan olen vielä niin taitava, että koirani valioituisivat tokossa. Titteli ei myöskään ole minulle enää niin tärkeä, vaan arvostan opinmatkaa ja itseni haastamista enemmän.

Olen (ainakin omasta mielestäni) oppinut tavotteiden suhteen realistisemmaksi, eivätkä ne enää ole muodostuneet elämää suuremmiksi. Olen ylipäänsä oivaltanut että epäonnistumiset ja "mikään ei mene suunnitelmien mukaan" ovat osa elämää. Aika suunniteltu aikahaarukka ei riitä tavotteiden saavuttamiseen ja se on ihan fine. Koiran elämänlaatuun vaikuttavat kuitenkin ihan muut asiat, kuin se, käydäänkö kisoissa hyvillä tuloksilla vai ei.

Tänä vuonna kokeilen ensimmäistä kertaa treenikalenteria bujotyyliin. Heti kun saan joistakin sivuista edes jokseenkin kivannäköiset, jaan ajatuksiani bujoilusta tännekin. Tarvitsin tilaa kirjoitteluun ja omaan kynällä suttaamiseen, joten edellinen vanha kalenterivihko ei ihan palvellut kuten toivoin. Saapa nähdä, mitä saan tyhjille sivuille aikaiseksi.

Viime vuoden tavoitteet saimme osin täytettyä. Saimme RTK2 koulutustunnuksen ja korkkasimme voittajan. Tokossa jäi koulari saamatta, mutta saatiin se kapulan pito kuntoon ja yksi tosi hieno ykköstulos. Tuloksista viis, kapula oli meille niin iso ongelma että olen jo pelkästään siitä ylpeä sekä erittäin tyytyväinen. Pääsimme myös irtotunneille ja ratatreeneihin useammin kuin olisin arvannutkaan. Päiväretkiä tehtiin melko paljon, yön yli reissut menivät viime vuonna hiukan pieleen ja Päijänteen ja Teijon kansallispuistot jäivät toistaiseksi käymättä. Sanoisin silti, että viime vuosi kaikkine erävoittoineen oli hyvä.

Se ajatuksista, alla ensi vuoden tavoitteet listattuna pienin selostuksin.


Savu

Rallytokon voittajaluokasta hyväksytty tulos. En tavoittele koularia, sillä se vaatisi kolme hyväksyttyä tulosta ja yhdessäkin on meille tarpeeksi. Ratakokonaisuudessa ontuu vielä yks jos toinen juttu. Kisaamisestakaan en ole aivan varma, sillä eriarvoistavaa koronapassia en tule periaatesyistä käyttämään - jätän sitten kokeet väliin, niin tärkeää kuin se minulle onkin.


TK1 sillä varauksella että kokeisiin pääsee. Jos ei ole koemahdollisuutta, niin kasataan avoimen liikkeet kuntoon. Tavoitteena olisi olla tämän vuoden aikana koevalmius avoimeen.

Kantarellien ilmaisu maastossa. Olisi huippua, jos saisin tämän tehtävän opetettua Savulle loppuun ja ensi syksynä se osaisi ilmaista sienet pyynnöstä.

Käsittelytoimissa eteneminen - ja vihdoin tännekin videota niistä.


Loimu

Yhteinen kupla ja suhde. Hamstrataan hyviä kokemuksia, harjoitellaan palkkasignaaleja ja palkkaamista, sekä tutustutaan toisiimme.

Rallytokon ja tokon pohjataitoja, joita on helppo jatkojalostaa pennun kasvaessa.

Käsittelytoimia; varusteiden pukeminen, harjaaminen ja kynsien leikkaaminen heti pennusta asti kivaksi.

Retkikoiran tärkeät taidot, kuten pitkoksilla kävely, takana kulkeminen ja taukoilu.


Yleisesti toivon tietysti että niin koirat kuin ihmisväkikin, saataisiin olla mahdollisimman terveenä tämä vuosi. Retkikuume on melkoinen, joten retkihaasteen ja uusien kansallispuistojen tutkimisen nimissä haluan päästä samoilemaan ja myös yöpymään maastoo. Koirien kanssa tietysti. Kaikki muun on sitten kirsikkaa kakun päälle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Keskustelethan asiallisesti.