28 kesäkuuta 2021
Onnea viisivuotias Savu!
17 kesäkuuta 2021
Ratatreenien muistilista
© Mira Kaipainen |
Eipä mennyt toissailtaiset rallytokon ratatreenit aivan putkeen, mutta treenattiinpa silti. Seurana olivat taas Mira ja Rudi ja tosi kivan radan Mira olikin meille tehnyt. Radalla oli jokunen voittajan liike ja pyynnöstäni myös pieni pätkä oikean puolen seuraamista. Kaikkinensa radalla oli pariin kertaan ämpäreiden pujottelu, spiraali ja houkutus pikkuämpäreitä merkkeinä käyttäen. Houkutuksen häiriöinä oli minun tuomani pehmolelu ja kanin kuljetuslaatikko - ja Savu haksahti näihin molempiin vaikka kuvittelin olevan helppo nakki! Savu oli koko treenien ajan vähän äänekäs ja turhautunut/ylivirittynyt. Kun palkkailin tiheämmin, saatiin tekemisestäkin kivempaa. Yleisenä syynä tietysti reilu kuukauden tauko ratatreenistä, mutta Savu vaikutti myös vähän liian nälkäiseltä. Savu saa käytännössä kaiken ruuan treenaillessa, mutta aamun treenituokio oli tuolloin aika lyhyt ja rallytokoilimme vasta iltasella. Ei myöskään ollut fiksu veto antaa Savun ulkoilla koko päivää lasten leikkejä seuraillen ja palloa jahdaten. No ensi kerralla ohjaaja on taas fiksumpi ja ehkä terävämpi ymmärtääkseen ennakoida tällaiset asiat 😜 |
© Mira Kaipainen |
© Mira Kaipainen |
12 kesäkuuta 2021
Perhekoiran tukitaidot osa 1
10 kesäkuuta 2021
Kesätoiveita ja treenilista
Muistan joskus niin kutsuttujen Summer Bucket List postausten olleen suosittuja ja itsekin niitä odotin blogeilta joita seurasin. No, ajat muuttuvat ja nyt on suorastaan vanhanaikaista bloggailla yhtään mistään . Silti täällä porskutetaan, sillä missään muualla ei tekstilaatikkoon mahdu riittävästi merkkejä 😄
Varmasti miltei kaikilla, mutta myös minulla on kesälle sekä toiveita että tavotteita. Tässä blogissa kerron toki vain niistä, jotka liittyvät jotenkin Savuun. Myönnän että muita tavotteita on vähän vähemmän, mutta yhteisesti toivon meille kaikille kivaa kesää.
Retkeily on monipuolinen ja mielekäs ajanviettotapa, mieluiten viettäisin kaiken aikani metsässä.
- Telttaretki Haukanhiedalle
- Päiväretkiä kameran kanssa ulkomuseoihin, kansallispuistot, koiraranta jne.
- Kaupunkipäivä lasketaan tällä erää retkeksi. Haluaisin pistäytyä Savun kanssa ihmisten ilmoilla, sen jälkeen muistan taas miksi oli oikea valinta muuttaa maalle 😆
- Melontaretki ja/tai suppailua. Melomaan haluaisin tosi kovasti, jos vain sää ja lastenvahtien aikataulut osuvat kohdilleen. Kävin melomassa ihan just... siis viime kerrasta on viisi vuotta! Korkea aika hypätä kanoottiin Savunkin kanssa.
07 kesäkuuta 2021
Yhteistyö: Retki Hevonkuusen retkeilymetsään
Saimme aivan erityisen yhteistyötarjouksen ja totta kai halusimme tehdä retken Hevonkuuseen. Hevonkuusi on aidattu yksityinen retkeilymetsä, joka sijaitsee Pirkanmaan Ylöjärvellä, Karhen maalaismaisemissa. Retkeilymetsä on kooltaan noin kaksi hehtaaria ja paikan päältä löytyy hyvin pidetty laavu tulisijalla. Laavulta löytyy niin makkaratikut, roskis, kuin huussikin. Retkeilymetsä pidetään siistinä, joten jokainen siivoaa roskansa ja koirien jätökset.
Pakkasin reppuun aamupalat, sekä Savun ja lapset autoon. Sitten suuntasimme hakemaan mummun ja Myyn mukaan. Vietimme Hevonkuusessa pari tuntia aamuauringosta ja herkullisista eväistä nauttien. Retki Hevonkuuseen onkin oivallinen syy syödä aamupalaksi mansikoita, suklaata ja popcornia. Toki lapset söivät herkkujen alle voileivät ja oli koirillekin omat luut varattuna.
Mikä olisikaan parempi tapa aloittaa maanantai, kuin päästää lapset ja koirat leikkimään turvallisesti luontoon? Retkeilymetsän ympäri menee riista-aita ja siellä saa nauttia luonnosta omassa rauhassa. Suosittelen varaamaan aikaa reilusti, sillä metsässä riittää tutkittavaa, eikä eväitäkään kannata kiireellä syödä. Pikkuväki temmelsi metsässä tehokkaasti koko kaksi tuntia, jonka jälkeen autoon raahautui melko väsynyt porukka. Itse olisin viihtynyt paikalla kauemminkin.
Retkeilymetsän laavussa on mahdollista viettää myös kokonainen yö, omassa rauhassa. Tähän kohteeseen haluat tutustua itse valitsemasi seuran kanssa - tietysti parhaassa siis. Maasto on helppokulkuista, luonnontilaista sekametsää, jossa on jonkin verran korkeuseroja. Pääasiassa lapseni Papu 3v ja Pipa 1v kulkivat joka paikassa itse. Oikeastaan he olisivat hyvin uhkarohkeasti halunneet kiivetä jokaiselle siirtolohkareelle ja kannolle. Savu ja Myy rallittivat riemuissaan pitkin metsää, tilaa olikin oikein riittävästi.
Retkeilymetsä sopii kaikille, mutta erityisesti sinulle joka
- haluat olla luonnossa yksin tai itse valitsemassasi seurassa törmäämättä muihin
- haluat lastesi ja koirasi voivan ulkoilla turvallisesti
- et välitä eksyä tai kohdata isoja villieläimiä
- haluat harjoitella erätaitoja
Nyt kun on erityisen lämpimiä kelejä, muista varata riittävästi juotavaa mukaan niin itsellesi kuin koirille. Hyviä retkiä!
05 kesäkuuta 2021
Pieleen mennyt tokokoe, Ikaalinen 4.6
Perjantai iltana käytiin taas Ikaalisten seudun kennelkerhon järjestämässä kokeessa. Olin menossa kokeeseen luottavaisin mielin; tällä kertaa onnistuisimme paremmin kuin viimeksi. Vaan toisinpa kävi. Huomasin jo vuoroa odotellessa, että Savu oli hieman tavallista kireämpi ja haukkui tavallista enemmän. Arvelin tämän kuitenkin johtuvan omasta jännityksestäni.
Tuomarina Juha Kurtti
Paikkikseen meno alkoi jännittää, sillä Savu haukkui koko riviin kävelyn ajan ja vaikutti levottomalta. Savu kuitenkin pysyi makuulla, vaikkakin alkoi kesken kaiken nuolla mahaansa. Perusasentoon kutsuin Savun kahdesti, sillä koira makasi aivan mutkalla. Paikkiksesta saatiin 8, fiilis oli kamala.
Yksilövuorolle mentiin taas aika äänekkäästi. Vaikka Savu tykkääkin haukkua, niin sille tuollainen räksyttäminen ei ole normaalia treeneissä tai kokeissa. Koko seuraamisen Savu vain haukkui, eikä tehty mitenkään meidän tasoista seuruuta. Liikkeestä maahan menossa Savu oli yhtä levoton, se nousi seisomaan ja haistelemaan maata.
Luoksetuloa liikkuroidessa Savu ei tullut enää perusasentoon, joten päätin keskeyttää. Harmitti, mutta Savu ei kertakaikkiaan ollut sillä tuulella että tokoiltaisiin. Olisi ollut silkkaa kiusaamista pitkittää suoritusta ja yrittää väkisin loppuun asti, kun koira aivan selvästi kertoi, ettei sen ole hyvä olla.
Tarkistin tietysti Savun mahan kun se sitä yhtäkkiä nuoli ja siellähän se syy oli. Viime viikolla pihaamme ilmestyneet mäkäräiset olivat pureskelleet Savun mahan aivan punaiseksi. Ei siis mikään ihme, että Savun oli niin epämukava olla. Onneksi puremat paranevat nopeasti ja parin viikon kuluttua mäkäräisetkin häipyvät. Sitä ennen ei kuitenkaan hengailla pihassa tunti tolkulla, vaikka Savu tykkääkin olla siellä missä mekin.
Nyt kesä pidetään kokeista taukoa ja toivottavasti syksyllä ollaan taas osaavampia palaamaan kentille. Lähipäivinä kirjoitan kesäsuunnitelmat tänne blogiinkin; paperisessa treenikalenterissa ei meinannut tila riittää 😅
02 kesäkuuta 2021
Hulluin retkemme ikinä, 4 koiraa 2 lasta
Savu, Papu, Pipa, Auri, Rana ja Kuura |
31 toukokuuta 2021
Ikaalisten tokokoe ja toukokuun treenikooste
Yli puolen vuoden tokokoetauon jälkeen kävimme eilen Ikaalisten seudun kennelkerhon järjestämässä kokeessa. Jännitti taas melkoisesti ja oli inasen liian kuumakin - ei onneksi niin kuuma, etteikö olisi voitu osallistua. Oltiin luokkamme viimeisiä, joten ehdin parin tunnin aikana lämppäillä Savua useamman kerran, sekä tietysti panikoida rauhassa.
Meidän vuoron tullessa kohdalle, jouduin hetken odottelemaan että Savu olisi taas kuulolla. Kiirehdin odottelualueelle ja omasta mokastani törmättiin ihmisiin ja koiriin vähän liian reippaaasti. Ei toki osuttu kehenkään, vaan aiheutin Savulle henkisen törmäyksen. Päästiin kuitenkin kentälle ja suoritus lähti käyntiin. Radalla oli yllättävän hyvä fiilis, mitään aivan yllättäviä virheitä ei tullut; jos treeneissä olosuhteet on liikaa, Savu alkaa helposti haistella tai haukahdella. Melkein kaikissa liikkeissä annoin tuplakäskyt, sillä Savu ei aina kriittisellä hetkellä ollutkaan aivan kuulolla. Pisteillä ei juhlita, mutta on tästä silti kiva jatkaa.
Tuomarina Ilkka Sten
Pisteet 118p
Paikalla makaaminen ryhmässä 1 min 0
Tämä oli kyllä karvas pettymys! Paikkis on meidän suurimpia vahvuuksia, Savu ei ennakoinut ja meni ekalla käskyllä makaamaan ja kaikki oli ihan niin kuin pitikin. Kun paikkis alkoi Savun naamalla pyöri jokin pörriäinen, mikä sai koiran ajatuksen hieman katkeamaan. Kun sitten viereinen koira singahti pois rivistä aloin epäröidä osaamistamme ja niinpä Savukin nousi pystyyn. Palasin heti Savun luo ja kytkin sen hihnaan. Ei ole sen tapaista lähteä rivistä, joten ei myöskään ole kokemusta siitä, minne se suuntaisi. Treeneissä on kyllä näitä "rivistä karkaamis" häiriöitä tehty, mutta eilinen tilanne kokonaisuuksineen oli meille liikaa.
Seuraaminen 8
Aivan riman alitus, pystytään huimasti parempaankin. Savu haukahti kerran tuomarin kohdalla ja muutenkin tuntui että törmäillään. Annoin myös vahingossa käännöksessä rallytokon käskyn, pitäisi muistaa olla vain hiljaa 😅
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8
Toinen bravuurimme meni ihan penkin alle. Savu iski nenän maahan juuri ennen kuin liikkuri ohjeisti meitä, joten tuplakäskyllä maahan. En tiedä, olisinko voinut kävellä pari ylimääräistä askelta ja käskyttää kontaktiin palanneen koiran vasta sitten. No viis pistekikkailuista, treenataan tietty haisteluhäiriöt kuntoon.
Luoksetulo 10
Aivan meidän näköinen luoksari. Ensimmäisellä käskyllä leppoisasti lönkytellen luo ja sievästi perusasentoon.
Noutoesineen pitäminen 0
Tämän jätimme suunnitellusti tekemättä.
Kauko-ohjaus 8
Nenä vei koiraa rankasti. Istumiseen taidettiin vaatia kolme käskyä, kun ensimmäiset kaksi menivät ihan oikeasti ohi. Otin meille kyllä röyhkeästi omaa aikaa kaukoissa, enkä seurannut liikkurin ohjeistusta. Savu ei kuitenkaan pienestä odottelustani huolimatta ehtinyt ottaa kontaktia, joten triplailtiin käskyjä vähän.
Estehyppy 8
Liike alkoi samasta kohtaa kuin kaukot. Nyt nenä pysyi kurissa mutta Savu kääntyi katselemaan yleisön tapahtumia. Hitsi kun oisin vaan odottanut pari sekuntia ja kutsunut Savun vasta sitten, nyt kuitenkin tuplakäskyllä.
Kokonaisvaikutus 8
24 toukokuuta 2021
RTK2
19 toukokuuta 2021
Maarit Hellmanin tokokoulutus
Ilmoittauduin jo talvella Ylökkin järjestämään Maarit Hellmanin tokokoulutukseen, mutta koulutus pidettiin vasta nyt toukokuussa. En ole aikapäiviin käynyt missään koulutuksissa ja oikeastaan edellisestä koulutuspäivästä on jo neljä vuotta. Koirakkopaikka koulutukseen oli melkoinen mukavuusalueelta poistuminen, mutta jos haluaa kehittyä on otettava haasteet vastaan. Niinpä meillä oli Savun kanssa 2x 40min aikaa keskustella ja saada treenivinkkejä Maarin Hellmanilta. Jos et jaksa lukea enempää, voin jo tässä kohtaa kertoa suosittelevani tätä tokokouluttajaa.
Alla vapaamuotoiset muistiinpanoni, kysy jos jonkin askarruttaa
Luoksetulo
Luoksetulomme on pääsääntöisesti vähän hidas, Savu ei myöskään aina tule ensimmäisellä käskyllä. Koulutuspäivässä nähtiin aika tavanomainen luoksari; leppoisaa hölkyttelyä. Positiivista on, että Savu melko kylmiltään ohitti ihmisrivin ongelmitta ja tuli perusasentoon.
Saimme vinkiksi aloittaa luoksetulon opettamisen uudestaan siten, että heti kun kutsun Savun heitän taakseni lelun. Ensimmäisissä harjoituksissa minulla oli motorisia vaikeuksia (aina kun jännitän ja saan ohjeita tehdä jotain uutta, alan sähläämään enkä voin sille mitään) ja Savu ei oikein vastannut lelun heittämiseen. Namin heittoa se ei taasen nähnyt ja toisaalta namin heitossa liikuin itse liikaa. Vaikka en koulutuksessa aivan loistanutkaan, sain kuitenkin ideasta kopin ja alamme työstämään tätä tapaa omatoimitreeneissä.
Kaukot
Savu osaa istua ja maata, mutta kokeenomaisessa liikkeessä se saattaa valua, vaihdot ovat hitaita, ei välttämättä vaihda asentoa ensimmäisellä käskyllä ja toisinaan haukkuu.
Yllätyksekseni Savu teki koulutuksessa oikein kelvolliset kaukot, hipihiljaa ja ensimmäisillä käskyillä. Maarit neuvoi tekemään kaukojumppaa lihaskunnon ja tekniikan kannalta. Saimme hyvät ohjeet napakampiin kaukoihin ja käsiavuista pois pyrkimiseen. Savu jää heiluviin käsiini helposti kiinni, joten senkin kannalta olisi selkeämpää käyttää pelkkiä äänivihjeitä kaukoissa.
Noutokapulan pito
Tämä aihe jännitti minua, sillä ei ole mieltä ylentävää kertoa "hei tässä koirani joka ei pidä kapulasta siksi että laitoin kapulan sille väkisin suuhun ja pidin kuonosta kiinni". Mutta, toivon että joku muu aloittelija on tämän kertomuksen johdosta sitten minua viisaampi, eikä usko aivan kaikkia ohjeita tai tee mitään typerää ryhmäpaineenkaan vuoksi.
Olen junnannut kapulan pidon kanssa ainakin puolikkaan ikuisuuden ja nyt kun Savu on alkanut tarttua tiskirättiin, en ole tiennyt miten edetä. Koulutuksessa tehtiin kuitenkin meidän parhaat pitotreenit varmaan ikinä; Savu nosti kapulaa maasta ja tarttui siihen myös kädestäni. Mistään kestoista ei ole tietoakaan, mutta etenemistä on tapahtunut runsaasti sillä aiemmin Savu poistui paikalta kapulan nähdessään.
Maarit ehdotti muutamaakin eri tehtävää (mm. käsikosketus) miten kapulan pitoon saataisiin rakennettua kestoa niin että Savu pystyisi samalla olemaan lähelläni. Kirjoitan näistä vinkeistä varmasti lisää myöhemmin, kun päästään etenemään treenissä. Koulutuspäivän kapulatreeneissä omat kädet olivat taas ihan sekaisin ja palkkailin Savua pikkuisen mistä sattuu. En oikein tiedä, mikä minulla alkaa mättäämään jos kädestä pitäen neuvotaan ja ymmärrän ohjeen mutta silti toimin ihan toisin.
Ihmishäiriö
Jokainen blogia seurannut tietää, että Savusta on tullut sellainen ihmisten luo karkailija. Kouluttaja kysyi heti, tiedänkö mistä syystä Savu juoksee haukkumaan ihmisiä. Mielestäni hyvä kysymys, kun syitä voi olla niin monia. Uskoisin Savun kuitenkin ryntäävän vieraiden luo lähinnä uteliaisuuttaan ja tykkäähän Savu toki haukkuakin. Treenaamme paljon yksin, joten muut ihmiset kentällä ovat aina kylmiltään vähän kummia tyyppejä.
Maarit kertoi tekevänsä jo pennun kanssa sellaista treeniä, että liikkurin läsnäolo olisi vihje perusasennosta. Tällaiset harjoitukset lähtivät Savulla hyvin alkuun, enkä tajua miten en ole aiemmin hoksannut ajatella asiaa näin. Nyt täytyy metsästää kisatreenejä ja möllikokeita, sekä hillumistreenien yhteydessä vaivihkaa tehdä ihmishäiriötreeniä.
Hämmennyin, kun Maarit kysyi, miten menettelen silloin kun Savu karkaa. En ole ajatellut koko asiaa, vaikka ehdottomasti olisi pitänyt. Olen toki kutsunut Savun takaisin luokseni, mutta joskus joutunut myös hakemaan sen. Jatkoa ajatellen sen lisäksi että pyrin välttämään karkaamiset, mietin valmiiksi mitä teen, jos Savu karkaa. Se helpottaa omaakin toimintaa, kun kaikkeen on valmis suunnitelma.
Hyvillä eväillä jatkamaan omia treenejä!
14 toukokuuta 2021
Irtokoirakohtaaminen
13 toukokuuta 2021
Onnistunut ratatreeni ja helteinen rallytokokoe Ikaalisissa
© Mira Kaipainen |
© Mira Kaipainen |
© Mira Kaipainen |
© Mira Kaipainen |