28 marraskuuta 2021

Marraskuun treenikooste ja ohjaajan oivallus

 

Ja näin se on taas yksi kuukausi loppusuoralla ja siten marraskuun treenikoosteen aika. Marraskuussa ehdittiin treenata peräti kahden uuden treenitutun kanssa, sekä tietysti vanhojen tuttujen. Ulkotreenikausi alkaa olla ohi, maa on jäässä ja sormet jäätyvät. Sitkeästi on silti kylän kentillä vielä tokoiltu, mutta tämän vuoden viimeisiä viedään.

Rallytokon oikean puolen seuraaminen sai marraskuussa huiman harppauksen. Niin asennonvaihdot oikealla, kuin puolenvaihdot molempiin suuntiin alkavat olla tuttua kauraa. Tekniseen puoleen olen vallan tyytyväinen ja tällä hetkellä haasteemme rallytokossa ovatkin ihan muualla kuin liikkeissä. Jos joku liike kaipaa viilaamista, niin peruuttaminen suoraan. Toisen askeleen jälkeen Savu lähtee herkästi vinoon.

Toko alokas on vihdoin liikkeiden osalta tosi kivalla mallilla. Tuntuu että koko vuosi siinä menikin 😅 Marraskuussa harjoittelimme etenkin jättöjä (kaukot, luoksetulo) ja paikallaan perusasennossa istumista. Vahvistin myös sosiaalista palkkaa ja tässä päästiinkin kivasti vauhtiin. Jo alokas on siitä kiva luokka, että treenaamista riittää jos haluaa hioa aivan kaikki palaset huolella loppuun. Ja kun huolellisuus ei ole ohjaajan vahvuus, niin sitä tekemistä on sitten vielä vähän enemmän 😁

Temppukurssilta ollaan saatu ideoita paitsi temppuihin, myös meidän haasteisiin koetilanteessa. Työstän Savun kanssa nyt ihmisten bongailua. Tämä on itsellekin uusi juttu, joten kirjoittelen tähdellisempää koontia kun olemme asian tiimoilta johonkin päässeet. Toivottavasti muualle kuin ojasta allikkoon.

Jouluun päätin pitää lajitreenistä vapaata, kuten muinakin vuosina. Tämä ei suinkaan tarkoita toimettomuutta tai mitään edes sinne päin, sillä treenilistalla ovat vähintään viikottaiset kaupan parkkipaikan ihmishäiriötreenit, käsittelitoimenpiteiden harjoittelut, manttelin ja valjaiden pukemis treenit, sekä kantarellin ilmaisun vahvistaminen ulkona. Savulla siis riittää kyllä virikettä, vaikka nimelliset harrastuslajit jäävätkin tauolle - pikkujoulutreenejä lukuunottamatta.

Tähän loppuun vielä ohjaajan oivallus. Kirjoitin joku aika sitten lausahduksen siitä, kun viime vuonna metsästin Savulle rallytokon koularia käymällä vaikka miten monessa kokeessa. Jälkiviisaus kolkuttelee taas, ja tiedän etten suinkaan ole ainoa, joka ajatteli "treeneissä kaikki sujuu, kokeillaan joskos tuolta kokeesta tulisi tulos jne.". Selitys voi mennä suunnilleen miten päin vain, kun oikasemista perustellaan itselle ja treenikavereille. En kyllä aivan edes tiedä mitä vuosi sitten kuvittelin, mutta sitä en arvannut miten suuren työmaan itselleni aiheutin 💪😜

Viime syksynä kävin Savun kanssa useassa rallytokokokeessa pääasiassa tulostavoitteella, saaden kuitenkin joko nollan tai hylyn. Ongelmamme ihmisten kanssa alkoi silloin nostaa päätään, ja Savu siis karkaili minulta kokeessa haukkumaan tuomarin ym. Tuolloin treeneissä tätä ei tapahtunut, joten en myöskään ymmärtänyt treenata asiaa riittävästi. Nyt Savulla on etenkin kotihallissamme aika vahva historia rallytokoradan ja ihmisten luo karkaamisen yhteydestä. Oispa loppunut rahat tai hajonnut auto viime syksynä, niin en olisi ahminut koekäyntejä toinen toistaan huonommilla suorituksilla. Mutta oppia ikä kaikki, nyt saakin sitten vuoden takaisia mokia uudelleentreenata oikein kunnolla.

Olipa siis haasteenne koetilanteessa mikä vain, niin pysähdy sen äärelle ohittamatta sitä. Useimmiten ongelma ei häviä itsekseen uusia kokeita käymällä ja samoja vanhoja juttuja treenaamalla. Vaikka haaste ei aina tulisikaan ilmi treeneissä, kannattaa sitä ilman muuta harjoitella. Toistuvasti samalla kaavalla epäonnistunut koesuoritus ei vie ketään eteenpäin eikä saa koiranetin tuloslistaa hohtamaan.

Kokeilevien koekäyntien sijaan, treeni-iloa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Keskustelethan asiallisesti.